Oleskelutila

Rog saapui huoneeseen hiopien Stephenin taakse. Rogster kietoi kätensä tytön molemmille silmille kysyen normaalia lapsellisemmalla äänellä >Arvaa kuka< Sen kysyttyä painoi Rogster huulensa tytön huulille luovuttaen tuolle pehmeän suudelman

Tämä on Big Brother.
Hyvää huomenta. Suihkusta tulee nyt lämmintä vettä.

*Blackbird oli ylläpitänyt viimeiset kaksi päivää matalaa profiilia, eikä ollut juurikaan yllättynyt häätöön joutuneen
Jojon osalta, häntä tarkkailtuaan kokonaisien viikonpäivien ajan. Eilisiltana sirkusmusiikin pyörähtäessä käyntiin,
pojan lapsenomainen mielenpuolikas pääsi valloilleen siinä määrin, että Rycroft suostui aamuvarhain nytkähtämään
hereille tavanomaista energisempänä, sekä suomaan laiskanpuoleiselle kissalleen ylimääräisen kyydin keittiötasolle.
Pojan kadottua pesuhuoneeseen, ja tultuaan takaisin hän suostui jopa tarjoamaan Hopkinsille korvantaustan kieppeiltä
rapsutuksia, eikä kulunut minuuttiakaan, kun Blackbird jo kaiveli kuivamuonakaapistosta itselleen sekä mielihyvin,
lemmikilleen, aamiaistarvikkeita. Pojan varvistellessa kädet hipaisivat tällä kertaa pahvirasiaa, jonka hän repäisi esille,
ja totesi pakkauksen etikettikuvasta sekä -nimikkeestä aamiaisensa koostuvan ravitsevista täytekekseistä. Rycroft repi
kannet auki ja tovin rapisteltuaan käärepapereita aamiaisensa ympäriltä, hän tumppasi murustetun keksinpuolikkaan
kissansa eteen, ja pomppasi itsekin keittiötasolle mutustelemaan mansikkatahna-täytteistä kuorutettua keksiä.

Hopkins ei pistänyt laisinkaan pahakseen aamiaisensa muodosta, vaan itsekseen kurnaillen pureskeli menemään
hampaissa ratisevia keksinpalasia, ja saatuaan viimeisteltyä ateriansa, kissa nousi istumaan ja nuoleskeli maireana murusten
sotkemia suupieliään. Nähtävästi katin vatsaa ei vielä tuo määrä täyttänyt, ja olento kysyvän vaativasti maukaisten jäi
tuijottamaan omistajaansa keltaisilla viirusilmillään, hänen mussuttaessa lemmikistään vähät välittäen maittavia aamiaiskeksejä.*

* Emmy oli nukkunut tänään tavanomaista pidempään, koska Stressi eilisestä häätöshowsta oli verottanut viikolla yöunia. Nyt tyttö kuitenkin asteli tyytyväisenä Oleskelutilaan, toivottaen Blackbirdille huomenet ja mennen kaapille kaivamaan apetta. Löysikin sieltä suosikkejaan, Corn Flake´seja ja niitä kuskasi keittiöön ja asettaen kuppiin ja maitoa päälle. Sitten tämä alkoikin jo rouskutella niitä pirteästi ja iloisesti, vailla hätäpäivää, katsellen samalla pojan ja katin tekemisiä *
Suloinen kissa sinulla.
* Sanoen sitten yrittäen avata keskustelua pojan kanssa *

Hm, kaikkea muuta, paitsi suloinen. Tai varsinkaan ihastuttava. *Blackbird vastasi tavanomaiseen tapaansa tasapaksun kolkolla äänellään, ainakaan tätä piirrettä poika ei ollut menettänyt vastikään kohonneen innostuksen saralla. Poika putsasi hampaankoloja kielellään siirtäessään läpitunkevan katseensa Emmystä Hopkinsiin, joka tuijotti vähintäänkin yhtä periksiantamattomasti omistajaansa kuin hän lemmikkiään. Jälleen vaikutti siltä, kuin kahden täysin erilaisen olennon välillä olisi rätissyt, kunnes Rycroft osoitti voittonsa hivuttamalla kätensä keksilaatikkoon, ja nappasi viimeisen jäljellejääneen kahvileivän aloittaen nakertamaan sen reunaa Hopkinsin kiusaksi. Kissa naukaisi, eikä suostunut nielemään karvasta tappiotaan, vaan ponnisti tasolta Blackbirdiä kohden, ja telkesi keksin leukaluidensa väliin ennen kuin tömähti taas jalkeilleen tason toiseen päähän.

Rycroft älähti pienesti tajutessaan pikkuleipänsä menetyksen, jokin sai hänet syyttämään itseään Hopkinsin aliarvioimisesta, kukaties se, ettei poika ollut oppinut samaisesta viikko sitten sattuneesta virheestään. Blackbird kohosi tasolta jalkeilleen, mutta jäi aloilleen huomatessaan kissansa jo pistelleen keksin poskiinsa, eikä niin muodoin liiemmin mitään ollut enää tehtävissä.*

*Melko korkealla lattiasta kulki seinästä seinään ohut nuora. Nuoran alkupäässä oli pienet tikapuut joita pitkin pääsi nousemaan nuoralle. Huoneessa oli myös todella paljon muuta sirkusrekvisiittaa, pellejen ja klovnien asuja, kasvovärejä, liekehtiviä astioita....*
Tämä on Big Brother.
Teidän on tämän ja huomisen aikana tehtävä alustavaa työnjakoa - kuka on tirehtööri, ketkä tekevät klovnien esityksen, nuorallakävelijä, ihmispyramidi.... Myös tulennielijää ja muita sellaisia saatte ujuttaa esitykseenne, mutta vain ihmispyramidi, klovniesitys ja nuorallakävelijä ovat pakollisia. Tietysti esityksen alussa on oleva tervetuliaistoivotus tirehtööriltä.

Saatte jo ryhtyä myös harjoittelemaan. Sirkustavaroihin saa nyt vapaasti koskea. Teillä on vapaat kädet, mutta esityksen on oltava valmis torstai-iltana kello 20.00.

*Steph henkäisee yllättyneenä nähdessään sirkustavarat oleskeluhuoneessa, astellen sitten tarkastelemaan niitä lähempää. Tyttö sovittaa itseään eri rooleihin mielessään, välillä pudistaen itsekseen päätään tai hymähtäen hiljaa. Noin viiden minuutin jälkeen Stephen käännähtää ja astelee istumaan sohvalle, edelleen kulmat kevyesti rypistyneinä mietintöjensä johdosta. Rykäisten pienesti hän kohottaa katseensa muihin oleskeluhuoneessa oleviin ihmisiin.*
Meidän varmaan pitäisi alkaa suunnittelemaan sirkusesitystämme, onko kenelläkään toivomuksia tai ehdotuksia roolitukseen liittyen?
*Kerrankin Stephen on päätynyt ottamaan "ohjat käsiinsä" ainakin jollain tasolla, tehtävä ainakin vaikuttaa hauskalta ja melko helpoltakin.*

*Kipittää makuuhuoneilta big brotherin kuulutuksen kuullessaan oleskeluhuoneen puolelle,
suunnaten suoraan rekvisiittoja katsomaan ja tutkimaan* Hihihi !
*Sandrette hihitteli tutkiessaan rekvisiittoja, selvästikkin myös tytön ääni oli parantunut
muutaman päivän aikana. Tyttö jäi enimmäkseen katsomaan pellenasuja ja tirehtöörinhattua*
# Tulisi nyt muutkin katsomaan näitä! # * lapsellisuus päässyt valloilleen * Saanko olla yksi pelleistä ?
*Vilkaisee Stepheniin melko toiveikkaana nopeasti, palauttaen katseensa ninjana takaisin pellenpukuihin*

Sirkus on ihana idea. Minä voin olla tirehtööri. Vai pitäisikö siinä olla mies? Tai sitten voisin olla Nuorallakävelijä, jos tirehtööri ei käy.
* Emmy katsoi haltioituneena sirkusromppeita oleskeluhuoneessa ja näki sielunsa silmin esityksen ja suuren yleisön. *
#Harmi kun vain BB näkee tämän esityksen. Mielummin kaikki maailman velhot ja noidat. #
Sand ja Steph mitä te haluaisitte tehdä? * Kysyen tytöiltä ystävällisesti ja innostuneesti *
#Kiitos BB! Tämä viikkotehtävä on siunaus.

Kyllä se minulle ainakin sopii, että voit olla klovni.
*Nyökkää hymyillen Sandretelle, suunnaten sitten katseensa Emmyyn - hymyillen yhä.*
Joo, etköhän voi olla tirehtööri - tuskinpa sen täytyy olla mies. En oikeastaan tiedä mikä haluaisin olla, nuoralla käveleminen vaikuttaa hankalalta.
*Irvistää vilkaisten nuoraa hieman pelokkaasti. Pyyhkäisee sitten hiuksia korvan taakse, kääntäen huomionsa takaisin Sandretteen ja Emmyyn.*
Ehkä voisin olla ainakin ihmispyramidissa mukana? Onko täällä jäljellä vielä raavaita uroksia jotka voisi laittaa pyramidin pohjimmaisiksi? Hennot naiset liiskaantuvat niin helposti.
*Naurahtaa keveästi sanojensa päätteeksi.*

Jes, innostuin näistä pelleasuista jo, hihihi. *Hihkaisee lähinnä Stephenille, jatkaen sopivan pelleasun etsimistä jo valmiiksi
jos saisi luvan esiintyä yhtenä pelleistä* # Mikäköhän Jonas ajatteli olla esityksessä..hmm #
* Kääntää katseensa Emmyyn pyörähdettyään tyttöä kohti * Mitä itse ajattelit esittää ?
Tehdäänkö jonkinmoinen jekku ihmisille ? Puetaan itsemme jo nyt ja laitetaan naamavärejä ja tehdään jotain
muille ? *Hymyilee Emmylle ja Stephenille ehdottaessaan*

- Jonas tallusteli oleskelutilaan mustat collegehousut jalassa ja vaaleanpunainen halpis
t-paita päällään. Mies pysähtyi partekkilattialle ja jäi katselemaan pellevarusteita ja muita
värikästä roinaa joita löytyi huoneesta. -
Mitä täällä tapahtuu? - Mies kysyi paikalla olevilta ihmisiltä, ja huomasi Sandreten. -
Moi Sand. Tiedätkö että ovatko nuo ihmeelliset välineet meidän viikkotehtävä?
Vai jotain sen kaltaista?
- Mies osoitti sormellaan tavaroita huoneessa .

Sirkus on viikkotehtävämme teema, Jonaspieni. * Virnistää pojalle, nostaen rekvisiittarekiltä
pellepuvun, jossa oli sateenkaaren väreissä oleva AFRO! näyttäen pojalle pellenasua minkä noukki*
Mitä sanot jos puen tämän päälleni ? * Nostaa puvun suunnilleen eteensä sovittaakseen pukua ja
näyttääkseen sopisiko tämä itselleen, virnuillen Jonasille näyttäessään pukua " päällään " *
Mitä itse ajattelit esittää ?

Sinä pellepuvussa.. pääsit juuri painajiaisiini. - Jonas naurahti ja heilautti kättään
huolettomasti ilmassa. -
Ei vais.. mitä voisin esittää? - Mies kallisti päätään oikeaslle ja vei kätensä vyötärölleen-
Hehheh.. voisin olla se voimamies. Jos päältä löytyy painoja?
- Jonas ehdotti ja alkoi katseellaan etsiä suuria painoja, jotkai löytyivät huoneen nurkasta.
Mies asteli niiden luokse ja yritti nostaa niitä, kohtuullisilla tuloksilla. -
Eivät nämä kovin painavat ole. Kai minä voisin näitä nostella.

Mistä tiedät, vaikka yritinkin päästä painajaisiisi ? Varo vain, tulen yöllä pelottelemaan sinua.
*Virnistää pojalle katsellen tuon painojen nostelua* Et kuitenkaan jaksa nostella noita kauaa!
* Laskee afron lattialle ja kiskaisee päällensä värikkään pellepuvun minishortsiensa ja topin päälle,
laittaen vetoketjun kiinni puvusta. Jääden hymyilemään pojalle puettuaan pelle-asun, jossa
näytti entistä pienemmältä mitä oikeasti kooltansa oli pituudeltansa*

Jaa en jaksa. Katsotaanko? - Mies naurahti ja hieroi käsiään yhteen. Mies otti kiinni
painojen välisestä putkestä kiinni ja nosti painot ilmaan. Ei ne siellä pysyneet
enempää kuin kymmenen sekunttia ja miehen oli pakko laskea painot takaisin maahan. -
No.. kyllä ne painot ylhäällä pysy. Toi riittä mun esitykseen. -Jonas virnisti ja
tökkäsi sandrettea nenään. -
Mun pelle.

* Näyttää kieltään pojalle tuon tökätessä tämän nenään, virnuillen *
Ootko ihan varma, että sinun pelle? Etkä edes jaksanut kauhean pitkään.
Ja ootko ihan varma, ettet joudu heittelemään vielä painoja käsissäsi niinkuin... jönglooraajat ?
* Sandrette mietti hetken miten se sana sanottiin, mutta silti sanoi sen väärin,
koska ei oikein osannut taas puhua*

Yks. Oot mun pelle koska ostin sut mun näyttävillä voimilla.
Kaks. Jaksoimpas pitkään.
Kolme... onko mun pakko heitellä noita?
- Jonas virnuili sandretelle ja koppassi tuon syliinsä istumaan. -
Toi peruukki muuten pukee sua... kannattaa säästää toi.
- Mies virnisti ja alkoi pyörittää naista sylissään ympäri huonetta. -

Tietysti säästän sen, että voin kiusata sinua plus on pakko heitellä ja etkä jaksanut.
* Virnistää pojalle, jääden hetken hiljaiseksi ennenkuin poika nappasi tämän syliinsä* Jonas ei!! Eijeiejeiei!!
*Huudahtaa ja kietaisee kätensä pojan niskan taakse pysyäkseen Jonaksen sylissä tippumatta,
painaen kasvonsa pojan rintakehää vasten, että ei edes miettisi ajatuksissaan tippuvansa
Jonasin lämpimästä sylistä*

- Jonas juoksenteli oleskelutilaa ympäri ja ympäri sandrette sylissään pudottamatta naista
kertaakaan sylistään. Muutaman kymmenen kierroksen jälkeen mies kuitenkin pysähtyi
keittiön ja oleskelutilan väliin ja laski sandreten varovasti seisomaan eteensä.-
Pelottiko et mä pudottaisinkin sut? - Jonas kysyi ja loi naiselle sulooisen hymynsä.
Mies kiersi kätensä naisen alaselänkohdalle ja hivutti pelleksipukeutuneen
sandreten lähelleen .-
Ootpas sä pätkä. - Jonas hämmätteli kun tämä katseli naista. -

*Aamuisen konfliktitilanteen selviydyttyä Blackbirdin ja Hopkinsin välillä, he molemmat istuskelivat nyt tyyninä tuttuun tapaansa keskellä rahia, vilkuillen ympärilleen asetettua sirkusrekvisiittaa, josta poika varmasti olisi voinut olla haltiossaan, jos hän olisi vain taitanut yhtään luontevammin kehonkieltä. Hän tuijotti pelleasuja ja mietti omaa osaansa viikkotehtävään sekä vaikuttamiseen sen onnistumisessa, kunnes Rycroft älähti, ja sai mieleensä sangen varteenotettavan idean. Poika raotti kuivakoita huuliaan, ja korotti puuroista ääntään saadakseen oleskeluhuoneessa viruvien ihmisten kuuloaistin herkkenemään.* Nuorallakävely voisi toimiakin, jos pistäisimme Hopkinsin taiteiluroolia suorittamaan. Kissoillahan on
miltei täydellinen tasapaino, eikö vain?

*Saadessaan lyhyen kommenttinsa ilmoille, poika sulki toisen silmänsä, ja jäi tarkastelemaan sirkushilpetööriä ihaillen, kuin haluten taas päästä oikeasti lapsuuden jästisirkuksen hohtoon.*

Ehkä vähän, mutta kuka vaan voi tiputtaa koska vaan kenet tahansa!
*Toteaa jäädessään tuijottelemaan miestä edessään, Sanun kädet olivat näemmä jääneet
ristiin Jonasin niskantaakse* Aijaa, jos oon pätkä. Mikä sinä sitten olet ?
* Kysyy mieheltä hymyillen aurinkoiseen tyyliinsä, vaikka Sandrettehan oli jäänyt
noin 165 senttimetrin pituiseksi, eli oli pätkä kuten toinen totesi*

Blackbird, jos Hopkinsista on siihen niin pue se vain. * Virnistää, mutta katsettaan ei jaksanut edes vaivautua siirtämään *

*Stephen on seurannut naureskellen Jonasin ja Sandreten riehumista, kääntäen sitten katseensa Rycroftiin hänen ehdottaessaan Hopkinsia nuorallakävelijäksi.*
Hei vau, se on oikeasti hyvä idea! En usko, että kukaan muu meistä pystyisi pysyttelemään nuoralla ilman murtuneita luita.
*Nyökkää innoissaan ja oikeastaan helpottuneena siitä, että porukka on innostunut viikkotehtävän suhteen. Stephen nousee ylös sohvalta virnistäen Jonakselle ja Sandretelle, tassutellen sitten keittiöön noutamaan itselleen jotakin pientä purtavaa. Kolisteltuaan noin viisi minuuttia keittiön uumenissa, tyttö palaa kädessään pieni lautanen jossa on omenansiivuja. Hän lösähtää takaisin sohvalle, mietiskelemään ja nautiskelemaan omenansiivuistaan.*

Mä en voi pudottaa pelleä.. eiku kuulu mun tavotteisiin.
- Jonas kohautti olkapäitään ja virnisti tuttuuntapaansa neidolle -
Mitäs sä esität tossa puvussas? Vitsejä? tulirenkaan läpi hyppäämistä?
// anteeks nyt tuli lyhyt

Jaa-a, vaikka ne kaikki ? Sittenkun olen opetellut ne temput torstaihin mennessä,
voin näyttää sen piiras tempunkin, olisit ensimmäinen uhrini. *Virnistää ovelasti pojalle,
tökäten miestä nenänpäähän * Tämä pellepuku on aika mukava, piirretäänkö naamaväreillä
jotain kasvoihimme ? Saat piirtää minun naamaani jos minä saan sinun, käykö?
* Sanu vaihtoi kasvoillaan olevan virneen viattomaksi hymyksi *