Ulkotilat

"Ajattelin nyt tulla haukkaamaan hieman happea, kun te kaikki muutkin olette täällä, paitsi se Rycroft joka löhöilee kissansa kanssa rahilla. Ja minullekin tulee ikävä sinua Tom" *Atiya sanoi hymyillen ottaen tuliviskipullon vastaan, vaikkei sitä aikonutkaan avata* "E-en tule, mutta tuskinpa te siellä ihan hirveän kauan viihdytte, eikö se sauna ole sellainen kuumakoppi?" *Atiya kysyi naurahtaen, yrittäessään muistella tietojaan saunasta ja niiden kuumaakin kuumemmista olosuhteista*

On se, siellä tulee nopeasti kuuma. *naurahtaa* Pidetäänhän me Atiya yhteyttä sitten ulkomaailmassa? *kysyy naiselta, ja vilkaise samalla öisellä mustalle taivaalle* Joo, Rycroft on todella omituinen persoona. Hän viipyy jatkuvasti täysin yksin, eikä tee juuri mitään. Todella tylsää minusta. Lisäksi hän tuntuu jotenkin nostavan itsensä muiden yläpuolelle. *Tomin ääni on vähän katkeilevaa, koska hän on juonut niin paljon tuliviskiä ettei varmaan huomenna muista juuri mitään näistäkään keskusteluista*

"Mikä ettei, kai sinulta pöllö löytyy?" *Atiya kysäisi hymyillen ja pyöritteli käsissään tuliviskipulloa,jonka Tom oli tälle ojentanut. Tuntui melkein kuin tuliviskipullo olisi lähettänyt kipunoita Atiyan käsiin ja tästä tuntui että oli jo melkein syntiä pidellä edes koko pulloa* "Ehkä Rycroftilla on ollut hankala lapsuus. Monesti sellaiset ihmiset muuttuvat ulkokuoriltaan kylmiksi, vaikka sisältö olisikin jotain aivan muuta" *Atiya sanoi joksenkin haikeasti hymyillen, kiinnittäen huomiota Tomin sammaltamiseen* "Oletkohan juonut jo tarpeeksi?" *Nainen kysyi kevyesti naurahtaen*

Niin... Hänhän sanoi Candycellekin suorat sanat eräänä päivänä. *sipaisee hiuksiaan* Joo, juomiseni ovat varmaan tämän illan osalta tässä mutta miten on niiden herkkujen laita, jotka ovat oleskeluhuoneessa...? Tai siis, siellähän on pizzaa ja ties mitä. Tekisikö sinun ehkä mieli? *Tom hymyilee pienesti, ja yrittää pidätellä talossa vain kasvanutta tuliviskinhimoaan*
# Niin, ja olihan siellä myös vaahtokarkkeja #

"No, kenties Rycroft on mukava jos häneen tutustuu paremmin. Minua taitaa kyllä hiukoa aika lailla" *Atiya sanoi, nyökäten miettien samalla kuumeisesti päiväkirjakeskustelua BB:n kanssa.* "Haluatko tämän pullon takaisin? Voidaanhan se tietysti jättää tännekkin, mutta saat sen vain sillä ehdolla takaisin ettet hörppäile siitä enää. Pääsi menee vain ihan sekaisin ja ties mitä se saa aikaan" *Atiya sanoi hymyillen, vaikka hymyssä oli pienen pieni, moittiva sävy. Atiya kun ei hyväksynyt juomista, mutta mikäpä tämä nyt oli muita moralisoimaan ja estelemään*

Jos sinua hiukoo, niin eiköhän mennä? *Tom nytkäyttää päätään, ja suuntaa sitten talon ovia kohti*
//anteeksi lyhyt viesti mutta empä tähän lisättävää keksinyt.

*Jane tuli saunasta hieman surullinen ilme kasvoillaan, katsellen kaikkia vuorotellen. Meni ensimmäiseksi halamaan Tomia tiukasti, kyynel silmäkulmassaan - halasi poikaa tiukasti.* Ollaan yhteyksissä ulkomaailmassakin, tulen aina muistamaan sinut - rakkaana ihmisenä.. Vaikka tunsimmekin vain tämän illan! Minun täytyy valitettavasti lähteä nyt täältä keskuudestanne ja saatte pitää hauskaa keskenään! *Tiukensi otettaan edelleen, kunnes siirtyi halailemaan muita asukkaita.*

*Atiya nappasi tuliviskipullon mukaan, aivan kuin olisi sen vartija ja lähti astelemaan Tomin perään sisätiloihin, osaksi helpottuneesti, tämä oli jo pelännyt joutuvansa paljuun muiden osallistujien kanssa, tai mikä pahempaa, saunaan. Tom oli ilmeisesti unohtanut mennä saunaan, mutta eipä se Atiyaa kovasti harmittanut, tuo oli mukavaa seuraa, vaikkakin käyttäytyi Atiyan omien periaatteiden vastaisesti. Nainen avasi ulko-oven oven ja astui sisälle oleskelutiloihin*

* Astelee hieman Janen perässä mietteliäänä saunasta
paljun luokse astellen tuliviskipullo kädessään, josta
paljoakaan ei ollut juonut, vuorollaan halasi tietysti Janea *
Oli kiva tutustua edes vähäisen. * Naurahtaa, hymyillen *

* Donna istuskeli pihan sohvalla, haukkoen henkeä, käyden pian makoilemaan sohvalle pitkittäin, laskien Colapullon viereensä maahan *
* Vieden kädet mahansa päälle, sulkien silmänsä *
# Talossa on varmasti myös muita poikia, en halua käännyttää kenenkään seksuaalisuutta vain itseni takia. Tom saa olla semmoinen kui haluaa ja en aijo puuttua asiaan sen enempää #

* Donna asettui närkästyneenä sohvalle situmaan, toinen jalka koukussa ja toinen suorassa, Donna piteli kuumaa kahvikupposta käsissään ja hörppäsi siitä *
# Kilahdin ehkä turhaan, mutta .. mitäs muistutti ... saahan aina jollekkin kilahtaa kun on juuri unohtamassa asiaa, jota ei halua enään muistaa. Muutenkin se tuntui virheeltä .. #

- Jonas asteli ovesta ulos ja vilkuili ympärilleen, haroen samalla tukkaansa.-
Donnaa, Donnaa. - Tämä huhuili, kunnes näki tuon istuskelemassa
penkeillä. Käveli tuon luokse ja istahti tuon viereen, pieni hymy kasvoillaan. -
Tulin ettiin sua. - Jonas sanoi rennonoloisena. -

No miksi ihmeessä? * Donna hörppäsi kahvistaan ja nosti katseensa Jonakseen. Tytön silmistä saattoi nähdä että tämä oli hitusen itkenyt
sillä silmät punoittavat *
# En halua nähdä Tomia vähään aikaan, mutta pakostihan häntä näkee kun on samassa talossa .. #

Tom vain käski katsomaan, että onko sulla kaikki hyvin. Se jätkä
taitaa todellakin pitää sinusta.- Jonas virkkoi ja silitti kevyesti tuon käsivartta.-
Kaikki on ihan hyvin, ei se sulle pahaa tee.

.. Eih, ei hän pidä.. sain tietää että ... mhm # Hän ei suuntaudu naisiin # .. hän , ei vain pidä ..
* Donna intti vastaan ja katsahti käsivarttaan mitä poika silitteli, käänsi sitten katseensa Jonakseen ja painautui tätä vasten ihan ystävämielessä. Laittaen päänsä toisen olkapäälle ja kääntäen katseensa pöytään, pieni kyynel vierähti tytön silmistä * Tuntui että pilasin kaiken pitkään aikaann..

Voi sua, kyllä kaikki menee hyvin kun vain sovitte.
- Jonas lohdutti ja sipaisi kevyesti tuon vaaleita hiuksia. -
Mut mä ja Sand ollaan täällä. Meihin voit kyllä luottaa.
- Jonas lupautui, ja pyyhkäisi kevyesti kyyneleen tuon poskelta. -

mhm .. toivottavasti, haluan edes jonkun tuekseni ..
* Donna vastasi, mutta uusi kyynel vierähti poskelle *
* Hörppäsi kahvistaan, pyyhkäisten tälläkertaa kyyneleen itse pois, laskien kahvikupin pöydälle ja kietaisten kätensä Jonaksen ympärille, ikäänkuin halaten toista. *

- Vastasi halaukseen, ja hymähti hiljaa. -
Hyvä että sulla on kaikki okei. - Jonas tuumasi ja irrottautui halauksesta.-
Mä menen ainakin nyt sisälle, mutta sä voit tulla kun huvittaa.
- Jonas sanoi ja katosi sisätiloihin.-

* Donna lähti astelemaan Jonasin perässä sisätiloja kohden *
# Mukava tuo Jonas.. osaa näköjään lohduttaa #
* Ennenkuin meni sisälle otti kuitenkin kahvikupposensa mukaan *

*Asteli tänne ulos avojaloin, kun ei jaksanut suutuspäissään edes kenkiä laittaa jalkaansa. Meni suoraan istumaan jollekkin nojatuolille, jossa nosti jalat nojatuolille, kiertäen kädet jalkojensa ympäri ja huokaisi syvään. Alkaen sitten yhtäkkiä puhumaan itsekseen, jotta Jonas kuulisi hänen sanansa.* Jonas, tiedät kuinka paljon sinua rakastan.. Olet ainoani, älä hylkää minua - pyydän! Kultaseni, olet kaikki kaikessa. *Sanojen päätteeksi kyynel vierähti poskelle, katsoen ylös taivaalle. Tuuli todella kylmästi, mutta nuori nainen ei siitä välittänyt vaan halusi nyt olla mahdollisimman kauan pihalla.*

* Donna asteli pää punaisena pihalle, paiskattuaan ulko-oven kiinni. Tyttö sulki neulettaan ja astahti portaalle,
tummanruskeat ugit - mustat lökärit ja valkoinen toppi päällään, lisäksi tämä harmaa toppi. Tytöllä oli hiukset
ponnarilla - sotkuisella, eikä Barbie-ponnarilla * # Miksi ihmeessä suostuin sala-asukkaaksi? Tämä on ihan hiton
raskasta! # * Donnan silmmiin kertyi kyyneleitä, ja pian ne virtasivatkin pitkin poskia *

*Juoksi tänne ulko-ovista, ja istahti terassin portaille - katsellen eteensä ja siellä se teltta odottelikin asukkaita. Teltta näytti todelta pieneltä, ja siksi nuori nainen nyrpistelikin nenäänsä.* # Miten me kaikki mahdumme tuohon.. PAITSI ellei tuo ole velhoteltta - toivottavasti on! # *Käänsi katseensa taaksensa, ja odotteli että muutkin asukkaat siirtyisivät ulkotiloihin omalla vauhdillaan, mutta toivoen että varsin nopeasti ettei tarvitsisi odotella koko päivää.*

*Tom saapui pihalle hytisten* Tuohon telttaan eivät kyllä kaikki mahdu, kuka uhrautuu nukkumaan kuistin penkeillä? Minä ainakin haluan nukkua teltassa, olen sen verran kova palelemaan! Ja uskokaa pois, tätä pahempaa viikkotehtävää ei ole ollut TpBBn historiassa, koskaan ennen ei olla taidettu olla 24/7 ulkona. *Tom istahtaa kuistinreunalle, ja katselee tähtitaivasta* Minua kammottaa tämä viikkotehtävä, enkä taida tosiaankaan olla ainut joka tuntee samoin...

Et todellakaan ole ainut, joka tuntee samoin.. *Hieman arasti sanoikin tuon, samalla hymyillen.* Mutta ehkä tästä opitaan jotain että kannattaa panostaa viikkotehtäviin.. Mutta, telttaan vaan ja varamaan paikkoja ellei kukaan muu tee sitä! Tom, tule.. *Jane mutristeli huuliaan, tajuttuaan että määräili.* Anteeksi.. Tule jos haluat. *Korjasi heti sanojaan, nousten ylös terassilta ja meni telttaan sisälle - varaten itselleen paikan teltan oikeasta takanurkasta.*

Totta kai haluan, varaan paikan teltasta *Tom naurahtaa ja suuntaa Janen perässä telttaan sisälle* # Huh, tästä tulee todella piinallinen viikko... Tämä on pahempaa kuin häkki, mikä sentään oli todella painajaismainen tehtävä. Donna ei kestäisi tätä eli ehkä ihan hyvä että hän lähti, Nancysta en tiedä. Emmy ja Jonas puolestaan voisivat sisunsa ja luonteensa puolesta kestääkkin täällä, mutta heidät on nyt sitten häädetty. No, ehkä täällä teltassa selviää sitten paremmin #