Oleskelutila

*Venytellen Stephen suuntaa farkkushortseihin ja löysään t-paitaan pukeutuneena oleskeluhuoneeseen. Hän on myös ehostanut kevyesti kasvojaan ja kaulassa hänellä on kaulahuivi kurkkukipua hoitamassa. Ensimmäiseksi tyttö huomaa Rogsterin sohvalla, hymyillen leveästi hän astelee pojan luokse.*
Huomentaaa..
*Seisoo siis pojan edessä, kumartuen siitä painamaan suudelman toisen huulille. Naurahtaen rojahtaa istumaan toisen viereen, oikaisten hoikat säärensä sohvapöydän päälle ronskisti. Stephen nojautuu poikaa vasten ottaen mukavemman asennon, vaikka nälkäkin toisaalta kurnii vatsassa.*

*Tom saapuu oleskelutilaan makuuhuoneiden puolelta, ja suuntaa suoraan keittiöön. Hän poimii leipäkorista puolikkaan sämpylän, jääkaapista taas margariininin ja kurpitsamehun. Kaataa yhteen pikariin kurpitsamehua samalla kun voitelee itselleen sämpylää. Unelias poika istahtaa baarijakkaralle keittiötason äärelle, ja haukkaa sämpylästä palasen. Hän hörppää kurpitsamehua, ja vilkaisee sitten sohvaryhmillä oleskelevia Stepheniä ja Rogsteriä* Huomenta, nukuitteko hyvin? *kysyy, ja hieraisee omia silmiään* Itse en hirveän hyvin, kun mietin että kenetköhän häädetään tänään ja sitä rataa...

*Kohottautuu sohvalla, että pystyy katsahtamaan keittiöön suunnanneeseen Tomiin. Hymyilee pojalle iloisen pirteästi.*
Joo, nukuin paremmin kuin moneen yöhön!
*Heilauttaa jalkansa lattialle sohvapöydältä ja nousee seisomaan. Suuntaa sitten keittiöön pidellen nälkäänsä ilmentäen vatsaansa.*
Hnnnngh, kamala nälkä!
*Naurahtaa vetäen jääkaapin oven auki. Silmäilee jääkaapin sisältöä, päätyen lopulta ottamaan hyllyltä purkillisen tavallista vaniljajogurttia. Siitä Stephen suuntaa kaapille, josta vetää esiin pussin mysliä. Hän kaataa kulhoon mysliä, kumoten sitten sen päälle purkin vaniljajugurttia. Vielä lusikka ja tyttö suuntaa pöydän ääreen syömään herkullista aamiaistaan.*

Toivottavasti kumpaakaan teistä ei häädetä tänään *suuntaa sanansa Stephenille ja Rogsterille* Teihin olen ehkä tutustunut parhaiten. Sen sijaan itse olisin ehkä valmis lähtemään, jos se tilanne tulee. Olen enemmänkin ehkä tämän formaatin fani, luulisin. Mutta on ollut ihan mielenkiintoista kokea tämä kokemus, että millaista täällä on ja sitä rataa. Tunnen itseni ehkä vähän eri viivalla olevaksi - teillä tulee tänään kuukausi täyteen talossaoloa, kun taas minulla tuli perjantaina vasta viikko.
*Siemaisee kurpitsamehua puhuessaan*

Naurahtaa Stephenille ja hymyilee suurella virneellä. "Hyvinhän minä. Tom, älä sellaisista huolehdi. Minä luultavasti tipun, koska en ole varmaankaan saannut yhtään plussa ääniä. Mutta Stephen. Sinähän näytät kuin auringolta tänään!" Rogster antaa sitten tytölle suudelman ja kutittelee tuota vatsasta.

*Syötyään nousee ylös, ja vie lautasen ja lasin tiskialtaaseen. Sitten menee istumaan sohvaryhmälle, jossa ottaa rennon asennon* No, toivotaan ettet putoa. Täällä on monta muuta joka ansaitsisi enemmän putoamisen. *Kohauttaa olkiaan* Mutta hei, taidan mennä ulos, siellä on kaunis sää. *Tom hyppääkin ulos, ja suuntaa lasisille parioville* Tulen varmaan aika pian takaisin. *Vetää kengät jalkaansa, ja astuu ulos ovista. Sulkee ne hitaasti perässään*

Niin, Tom - toivottavasti sinua ei häädetä. Olet paljastunut ihan mukavaksi ihmiseksi täällä olosi aikana, juonitteluistasi huolimatta.
*Suo pojalle hymyn. On juuri saanut syötyä aamiaisensa, nappaa kulhonsa ja lusikkansa, huuhtaisten ne tiskialtaassa ja nostaen sitten kuivumaan kaappiin. Astelee takaisin Rogsterin luokse hymyillen leveästi.*
Kiitos, Rogster.
*Naurahtaa kehun vuoksi, saadenkin siinä samassa suudelman ja hihittäen toisen kutittaessa itseään vatsasta.*
Olet aivan hassu!
*Tyttö lysähtää taasen istumaan pojan viereen, nauttien hänen läheisyydestään ja täydestä vatsasta tyytyväisenä.*

*Istuskelee jo valmiiksi sohvalla, ja pojasta näkee miten hänen sydämmensä hakkaa. Tom myös tärisee rajusti, ja nouseekin vähän väliä ylös ja kiertää huonetta hetken aikaa, kunnes istahtaa takaisin alas* Olen sataprosenttisen varma, että lennän pihalle tänään... Kuka minut muka haluaisi säästää. Hassua, että toisaalta ikävöin niin paljon kotiin että ei minua paljon haittaa vaikka joutuisinkin lähtemään. *Sulkee silmänsä ja keskittyy vain hengittämään pitääkseen itsensä rauhallisena. Sydämmentykytys kovenee entisestään, ja poika puristaa kyntensä sohvan pehmusteen ympärille silkasta hermostuksesta...*

Hyvää iltaa asukkaat, täällä Catherine!
*Pirteä ääni kuuluu talon kaiuttimista*
Rycroft - kuka on muodostunut talossa sinulle läheisimmäksi, entä kenestä välität vähiten?

*Stephen on nukkunut sohvalla useamman tunnin, hän hätkähtää hereille kuullessaan Catherinen äänen. Tyttö kohottautuu istumaan hieroen silmiään ja levittäen siinä samalla silmämeikkiään.*
Häh..?
*Tokkurassa katselee ympärilleen hahmottaen ympäristöään ja olin paikkaansa.*

*Atiya asteli makuuhuone 2:sta rennon näköisenä. Kasvoja koristi tuttu hymy ja päähän oli kiedottu oranssinvärinen hijab-huivi. Vartalo oli verhottu samalla ruskealla mekolla kuin eilenkin, printtikuvioisen mekon seuraksi oli vain lisätty oranssinvärinen riipus, joka selvästi toisti huivin teemaa. Appelsiinin ja myskin sekoituksella varustettu parfyymi oli vaihtunut joksikin raikkaammaksi, mikä muistutti etäisesti limeä. Keinuvalla käynnillään Atiya nappasi matkallaan omenan, joita sai aivan liian harvoin, ja istahti sitten muiden seuraan sohvalle.* "Hei kaikille! Ulkona vaikuttaa olevan taas sateinen ilma. Onko täällä aina tällainen sää?" *Nainen kysyi kiinnostuneena, mutta muistikin sitten että häätö alkoi ja hiljeni hartaaseen odotukseen*

*Hymyili pikaisesti Atiyalle, mutta suuren jännityksen vallassa kummempia sanoja ei sitten tullutkaan julki. Keskittyy kuuntelemaan muiden kysymyksiä ja vastauksia ja odottelee omaansa, vaikka pelkääkin pyörtyvänsä heti kun avaa suunsa. Peittää hetkeksi kasvonsa käsillään, sillä ei halua esitellä kalvakoita kasvojaan kaikille mutta sitten paljastaa ne, ja poika näyttää todella pahoinvoivalta. Tom jännittää sitä, saako jäädä taloon ja jos ei saa, mitä ulkomaailmassa on vastassa*

*Blackbird vaikutti miltei huvittuneelta Catherinen kysymyksestä, jonka kuultuaan poika vaihtoi puutunutta asentoaan rahilla suoristaakseen jalkansa, ja antaessaan Hopkinsin parkaista valahtaessaan omistajansa sylistä lattialle. Rycroftin äänestä oli havaittavissa jopa tiettyjä painoarvoja hänen avatessaan suunsa ja ryhtyessään vastaamaan pitkästyneesti takaisin.* Humm, voisin jopa sanoa välittäväni kaikista tasa-arvoisesti. Toisin sanoen jokainen asukas täällä on keskenään samassa asemassa, ja kuten varmasti oletkin jo huomannut, en hetkauta muiden turhanpäivisille tarpeille ja asioille huomiotani.

Noh, sinut on selvästi vaikea saada pitämään itsestään *naurahtaa*
Rogster - mitä mieltä olet asukasvaihdokista Atiyasta? Pidätkö enemmän hänestä vai asukasvaihtoon lähteneestä Emmystä?

Stephen oli siis herännyt Rogsterin päältä. "nyt se tapahtuu." kuiskasi Stephenille. "Nyt on häätöshow.". Rogster valaisti hieman. Rog antoi suuremman tytölle ja kutitteli jälleen tuota. "Öh, Cath. Minusta tuntuu ettei Rycfort oli paikalla." Huomautti Catherinelle.

"Hyvin se menee, älä jännitä turhia" *Atiya sanoi rohkaisevasti hymyillen Tomille ja kuunteli samalla mitä Big Brotherilla olisi sanottavanaan. Rycroftin vastausvuorolla naisen huomio kiinnittyi tähän henkilöön, josta Tom oli kertonut. Nainen ojensi kuitenkin omenaa Tomille, jonkinlaisena ystävällisenä eleenä ja rohkaisuna. Big Brotherin taas kysyttyä uuden kysymyksen, Atiyan katse kohdistui Rogsteriin*

Rogster, juurihän hän vastasi kysymykseensä.
Ole hyvä ja vastaa sinäkin omaasi.
Samalla kysyn sinulta, Atiya - oletko viihtynyt talossa ja ketkä vaihtomaan asukeista ovat tulleet sinulle läheisimmiksi?

Noh, juttuhan oli niin, että Emmy ei oikein pitänyt minusta, ei minulla mitään häntä vastaan ollut. Mutta Atiya vaikuttaa oikein mukavalta. *Rogsterin naama oli virneessä vastatessaan Catherinelle.*

"No olen tässä eilisen aikana jutellut eilen eniten Tomin kanssa, joten hän vaikuttaa erittäin mukavalta ja kohteliaalta. Myös Rogster on kivan oloinen ja Stephenilläkin on mukava hymy" *Atiya selitti hymyissä suin* "Sandretesta en ehtinyt oikein muodostamaan mitään kuvaa, hän tuli ja meni niin kovin nopeasti" *Atiya nyökkäsi vahvistaakseen sanomansa*

Stephen - talossa on esiintynyt juonittelua. Jos sinua pyydettäisiin mukaan juonitteluringin tapaiseen toimintaan, niin kerroppa rehellisesti että lähtisitkö mukaan vai et ja perustele.
Tom - tänään saattaa ratketa kohtalosi, mikäli äänet eivät taas mene tasan. Toivoisitko mielummin saavasi lähteä vai jääväsi?

*Naurahtaa lojuen rennosti sohvalla pää Rogsterin sylissä. Tyttö ei vaikuta erityisen hermostuneelta.*
Voi kiitos, Atiya - sinullakin on kiva hymy. En lähtisi mukaan juonitteluun, se kostautuisi ennen pitkää.

Kumpaakin... Täällä on välillä hyvin ahdistavaa, kun samat naamat ja ei yhteyttä ulkomaailmaan ja sitä rataa. Kaipaan läheisiäni mutta silti pelkään että mitä ulkomaailmassa odottaa. Että mitä julkisuus on. Juurikaan itse tulosta en jännittä, vaan molempien ratkaisujen mahdollisia seurauksia. Jos saan jäädä, en ole varma että kauanko kestän taloelämää. Jos puolestaan joudun lähtemään, niin minulle voi hyvinkin vielä tulla ikävä tänne.

Asukkaat.
Edessänne on vihreä ja punainen lappu, myös sinulla Atiya.
Nyt on aika uudelleenäänestää Tomia koskevista asioista. Jos haluat Tomin, joka on kerännyt asukkaita juonittelurinkiin muita asukkaita vastaan ja kieroillut selkänne takana, jäävän taloon, nosta vihreä lappu ja perustele.
Jos et halua hänen jäävän, nosta punainen lappu ja perustele.
Nostakaa laput nyt.

*Stephen empii hetken, ennen kuin nostaa vihreän lapun.*
Tom on juonitteluista huolimatta ihan mukava ihminen, ja ehkä hän on jopa muuttanut tapansa?

*Atiya katsoi molempia lappuja vuorotellen. Naisen huulet menivät mutruun, mutta pian ne vaihtuivat päättäväiseen hymyyn* "Äänestän, että Tom saisi jäädä taloon, sillä minä en tiedä hänen juonitteluringeistään tai mahdollisesta käyttäytymisestä ennen tuloani tänne. Äänestänkin vain omien kokemuksieni perusteella, jotka olen Tomista saanut ja tähän asti ne ovat olleet positiivisia" *Atiya nosti pöydältä vihreän lapun ja piti sitä suurinpiirtein kasvojensa korkeudella*