Oleskelutila

Tämä on Big Brother.

Jos joku asukas haluaa huomenna suorittamaan viikkotehtävää huomenna Kauhujen Kartanoon, voi hän mennä soittamaan sen merkiksi PK-huoneen ovikelloa. Viikkotehtävän suoritus jatkuu huomenna kello 19.00. , ja kauhujen kartanossa on erilaiset haasteet mitä ihmiset tänään kokivat. Rohkeasti vain soittelemaan kelloa!

Häätsuh. Pärs. * aivastukset karkailevat tytön suusta tämän astellessa oleskelutilaan.* Olen tullut kipeäksi näemmä. Kyllä minä silti yritän huomenna päästä tekemään tehtävän. Jos vain sopii BB. * Sanoen ääneen, jotta Isoveli kuulisi sen. Sitten lähti astelemaan kohti PK'n summeria ilmoittaakseen haluavuutensa. * En tiedä saatteko kertoa, mutta oliko sd hauskaa? * Tyttö kysyi samalla astellen kohti sohvaa ja mennen iltin alle makuulle. *

*sandrette oli istunut oleskeluhuoneessa vakiopaikallaan
Samalla sohvapaikalla kuten aina ennenkin, hyräillen aina välillä
Itsekseen jonkinmoiseksi tekemiseksi. Siirtäen katseensa muihin*
No, oliko kivaa? *Hymyilee uteliaana kauhujentalossa käyneille*

#pitäisikö itsekin ilmottautua..# *hypähtää sohvalta ylös,
Suunnaten askeleensa päiväkirjahuoneen ovelle painaen summeria
Ilmottautuakseen huomiselle kauhujentaloon auttamaan viikkotehtävää
eteenpäin, summeria painettuaan astelee vakiopaikalleen takaisin sohvalle*

*Naposteltuaan kulhollisen karkkeja mahansa täytteeksi, poika soi itselleen muutaman minuutin hiljaisen hetken,
ennen kuin nousi ja hilautui suihkutiloihin suorittamaan kasvojensa sekä hampaidensa pesun. Palattuaan
takaisin oleskeluhuoneen tiloihin Rycroft asettautui rahille ja teki olonsa mukavaksi käperryttyään sikiöasentoon,
ja jättäen Hopkinsin taakseen hyrisemään unissaan. Jälleen ykköshuoneen yksi pedatuista sängyistä jäi
tyhjäksi pojan sulkiessa lasittuneet silmänsä, ja vajoutuessa sekunti sekunnilta kevyen, alkavan unensa
pauloihin. Pian Blackbird jo tuhisikin koiranunissaan, jolloin kissa liikahti ja vetäytyi omistajansa ylle,
majoittautuen kyljen ja käsivarren välimaastoon.*

Heräsin aikaisin, ja raahauduin sängystä ylös silti unisena.
Vedin jalkaani nyt mustat collegehousut, siniset villasukat,
sekä puuvillaisen, vähän paksumman pitkähihaisen paidan.
Laahustin oleskelutilaan, ja mietin oliko eilinen ollut vain
pahaa unta. Totesin kauhukseni että ei, en ollut käyttäytynyt
mitenkään erityisen kunniakkaasti.

Istahdin kellertävälle sohvalle, ja näin vampyyritarukirjani
siinä pöydällä. Nostin sen, ja uppouduin tekstiin.

Tämä on Big Brother.
Hyvää huomenta. Suihkusta tulee nyt lämmintä vettä.

*Kane katselee itsekseen ympäri taloa, kunnes nousee ylös ja harkitsee lähtemistä suihkutiloihin. Kane jättää karkkikulhon paikoilleen sulavasti ja lähtee suihkuihin päätöksen tehtyään. * # Olenpas likainen! Pakko päästä suihkuun, vähän niinkuin heti! #

// Tämä on Big Brother.

Kane, muista rivimäärä.

Hmm.. pääsisinköhän minä vielä sinne ihmeen kauhutaloon?

* Näin Sun pohti istuskellessaan oleskelutilan sohvalla. Sun nousi sohvalta, suunnaten askeleensa päiväkirjahuoneen ovelle. Tyttö soitti sitä ihmeen kelloa/summeria ja palasi paikalleen. *

Millaistakohan siellä on? Nimi antaa sellaisen kuvan, että varmasti jotain karmivaa. Hämähäkkejä, jotain järkyttävän makuista ruokaa ja ehdottomasti vampyyreja.. ja ties mitä hirviöitä, ehkä. No, sehän selkenee sitten kun päästään paikan päälle. Jännittävää!

* Sun hymyili itsekseen odotellessaan jännittyneenä iltaa. Jos Sun oikein muisti, hänen mukaansa sinne oli tulossa Sandrette ja joku brunette jolla oli flunssa. Samallahan Sun voisi tutustua heihin ja saada ainakin pari ystävää talossa. *

Istuin oleskelutilassa sohvalla, edelleenkin vampyyritarukirja
kädessäni. Olin hiilannut selkäni taakse tyynyjä, ja muutenkin
linnoittautunut mukavasti tilaan, nimittäin siellä ei ollut hirveästi
hälinää ympärillä.Hetken päästä menin keittiöön, ja palasin sieltä
mukanani vähän jotain syömistä. Rupesin ahtamaan kitaani kerrosleipää,
ja juomaan kivennäisvettä samalla kun pääsin uuteen kappaleeseen kirjassa.
Se kertoi siitä, miten vampyyrit oikein nukkuivat.

Tämä on Big Brother.

Sandrette on ilmeisesti estynyt astumasta Kauhujen Kartanoon. Joku asukkaista ehtii näinollen vielä soittaa kelloa sen merkiksi että haluaa vaikuttaa viikkotehtävän onnistumiseen astelemalla kauhujen kartanoon.

* Emmy herää nojatuolista sätkähtäen. * Mitä kello on Jojo? Missasinko jo viikkotehtävän?
*Tyttö kyseli pojalta vieressään hysteerisesti. * Eikun katsos. Kello on vasta varttiavaille. Huh. Keitä muuten tulee kanssani Kartanoon? * Emmyn flunssa alkoi paranua mukavien päiväunien jälkeen. *

Tämä on Big Brother.
Emmy, Sun. Siirtykää Kauhujen Kartanoon!

*Blackbird pyöritteli sormiensa lomassa hiustöyhtöjään, ja nakkeli samalla hiljattain täyttyneen karkkikipon makeisia suuhunsa. Poika oli noussut jo aikaisin aamusta ylös, herättyään painajaisen tuomaan kylmään hikeen, ja päättänyt mielentilansa tasaamiseksi viimeistellä toissa-aamuna avaamansa suklaapähkinävoi-purkin sisällön. Painajainen yllättäen juontui illan Kauhujen kartano-tehtävästä, jonka pääroolissa esiintyi samainen epäkuollut olento, joka oli miltei saanut hipaistuksi Rycroftin kaulaa, ellei hän olisi juuri kreivin aikaan ottanut itseään niskastaan kiinni. Blackbird seisoi täysin päätöksensä takana, eikä hän enää suostunut mistään hinnastakaan astumaan jallallansa tuohon sivuhuoneistoon.

Poika vilkaisi muita läsnäolijoita ja lopetti hiustensa räpeltämisen, jonka jälkeen huokasi pienesti ja repäisi vieressään tuhisevan Hopkinsin syliinsä.*

* Sun oli Kauhujen Kartano-vierailun jälkeen istunut sohvalla lukemassa lehtiä koska ei keksinyt muuta tekemistä tappaakseen aikaa. Sun halusi muuta ajateltavaa, sillä tapahtumat Kauhujen Kartanossa kummittelivat yhä hänen päässään. Ihmissusi kuolaamassa hänen päälleen, piraijat ja muut vedenelävät liejussa unohtamatta nakerreltua ja purtua kättä, jota kivisti vieläkin. Sun karisti ne mielestään ja yritti keskittyä lehteen. *

Ääh, yksin on tylsää. Eivät kai ihmiset nuku jo tähän aikaan? Kyllä täällä jonkun yökyöpelin pitäisi olla paikalla.

* Sun käänsi lehden sivua vaikka ei edes lukenut edellistä. Tyttö ei yksinkertaisesti saanut mielikuvia pois mielestään. Lopulta Sunille riitti ja hän paiskasi lehden pöydälle turhautuneena. *

*Blackbirdistä ei ollut juuri muita väsymyksen merkkejä havaittavissa kuin tavallista tummemmat
silmänaluset sekä pitkän illan myötä lasittautunut katse, joka siitäkin huolimatta sahasi ympäri
huonetta ja havannoi pienimmätkin liikahdukset. Poika roikotti yhä sylissään unisena purisevaa
kissaansa, ja vilkuili aina vähän väliä sohvalle majottautunutta naista, joka häiritsi pahemman
kerran Rycroftin miltei palavaa yksityisyydenhalua. Blackbird laski puolikuolleelta näyttävän Hopkinsin
rahille, ja nousi ylös, lähtien kipittämään keittiön puolelle hakemaan jotakin, mahdollisimman makeaa
mehua kurkkunsa kostukkeeksi.*

- Nuorimies Jonas taapersi makuuhuoneista silmiään hieroen väsymyksestä. Miestä ei ollut
näkynyt hetkeen ihmisten ilmoilla kun tämä oli maannut makuuhuoneen puolella, sairastaen
flunssaa. Nyt mies kuitenkin palasi oleskelutilaan päällään mustat löysät collegehousut ja
keltainen printtipaita. -
Huomenta. - Mies vain mutisi, vaiukka paikalla ei ollutkaan ketään. -
# Hirveä nälkä, nyt syön jotain kunnon ruokaa #

- Mies jatkoi matkaansa keittiiön ja etsi kaappien uumenista itsellen syötäväksi kaksi
paahtoleipää joiden päällä oli yksi kinkku viipale ja yksi juuston pala ja vielä juotavaksi
kupillisen haudutettua teetä. Mies asettui istumaan kellertäville sohville ja alkoi ladata
ruokaa suuhunsa. -
# Ainiin ne nimeämiset. #

Tämä on Big Brother.
Hyvää huomenta. Suihkusta tulee nyt lämmintä vettä.

*Talon valot pimenevät yllättäen täysin, ja pilkkopimeys laskeutuu Big Brother - taloon. Pian sen jälkeen jostain alkaa kuulumaan hyytävää pianomusiikkia, joka varmasti nostaa heikkohermoisilla hiukset pystyyn*
Tämä on Big Brother.
Viikkotehtäväänne liittyen talo on pimennettynä tämän päivän. Koittakaahan pärjäillä!

* Oli astellut oleskelutilaan juuri ennen valojen pimentymistä, ja kun valot yhtäkkiä sammuivat, naisen suusta pääsi pari rumaa sanaa, koska oli lyönyt varpaansa sohvan jalkaan. *

Auts..

* Lähti sitten hoipertelemaan pimeässä kohti suihkutilaa, varoen lyömästä varvastaan uudemman kerran mihinkään. Naikkosella oli ollut pyyhe mukana, koska alunperinkin hänen aikomuksensa oli käydä suihkussa. Avasi suihkutilojen oven, astuen sisään, ja sulkeutuen pilkkopimeään suihkutilaan, jatkaen käsikopeloimisella etiäppäin. Hankalan suihkussakäynnin jälkeen Candyce vielä kävi makuuhuoneessaan, jossa vaihtoi vaatteet, ja asteli keittiöön tekemään itselleen aamupalaa. Hitaan ruoanlaiton jälkeen asteli kerrosleipä, ja pikari kädessään sohville, johon jäi istumaan, syöden sitten pimeässä. *

Ja huomenta niille, joita täällä sattuukaan olemaan.

* Lausahti pimeyteen. *

Kane asteli kahvikuppi kädessä sohvalle päin, kun valot sammuivat. >>Ääääk! Kane huudahti ja kahvikuppi tipahti maahan.
>> Voi pyhä jumala, mitä täällä tapahtuu? Vastaisiko joku? Kane kysyi yrittäen nähdä jotain pilkko pimeässä huoneessa.
#Voi pyhä jumala. Poika ajatteli. Poika meni ryömimään lattialle, löytäen sohvan, saattaen istua jonkun päälle(?) kun ei nähnyt
mitään pimeässä. # Tästä tulee oikea kauhujen viikko... Kane ajatteli niinä hetkinä kun torkahti sohvalle.

*Keskellä keittiötasoa risti-istunnossa viruva poika katsahti heti valojen sammuttua taakseensa, kuin odottaen jotain Kauhujen kartano-tyyppistä spesiaalia vielä tapahtuvan, mutta huojennuksekseen kuulutuksen lupaamana ainoa yllätys olisi valoenergiaton päivä. Blackbird näytti lähes itsekin joltain Halloween-koristeelta syvälle painuneine silmineen ja väsyneine luomineen, poika ei ollut nukkunut koko edeltävänä yönä tippaakaan, vaan hän oli päättänyt kuluttaa unituntinsa Hopkinsia härnäten ja lehtipinoista löytyvien Rycroftin mielenkiintoa herättävien artikkeleiden parissa. Olotila ei silti tuntunut kostautuvan pojan mielelle, joka pysyi yhä tavallisen virkeänä, ja etenkin valottomassa huoneessa eloisana silmien täsmällisen katseen kiitäessä lattianrajasta aina kattoparruihin.

Kun jokunen minuutti oli kulunut valojen himmenemisestä, pojan silmät tottuivat pimeään, ja hän valuttautui alas tasolta marssien rahille kaapistosta koluttu kaakaojauhe-pakkaus sylissään sekä lusikka vasemmassa nyrkissään. Rycroft istahti rahille kaapaten käsiinsä muutaman suklaamakeisen, jotka päätyivät pöllyävän kaakaojauheen seuraksi, ja sitä tovin hämmennellessään, terveellinen ateria alkoi lusikoitumaan Blackbirdin kitaan.*

*Stephen kompuroi oleskeluhuoneeseen käsillään seiniä tunnustellen, ollen hyvin äkäinen pimennyksen johdosta. Tyttö päästää jatkuvasti älähdyksiä ja kirosanoja kompastuessaan tai lyödessään jalkansa kalusteisiin. Löytäessään viimein yhden oleskeluhuoneen sohvista, Stephen lysähtää sille huokaisten hyvin syvään.*
Ei tämä oikeasti voi olla todellista! Ei valoja!
*Puuskahtaa ristien kädet pahantuulisena rinnalleen. Stephenin silmät alkavat vähitellen tottua pimeyteen, jolloin hänen on helpompi katsella muita heränneitä asukkaita ja samalla hänen kiukkunsakin laantuu - ainakin hieman. *

Kanenkin silmät olivat tottuneet jo valoon, joten hän huomasi
tulleen tytön, Eli Stephenin."Hei, mikä nimesi on?"
Kane kysyi kohteliaasti. "Olen Kane. Kane Urlaub."
# Toivottavasti tekisin ystäviä edes vähän.. #
Kane ajatteli odotellen tytöltä vastausta.

*Kääntää katseensa pimeässä äänen suuntaan, hymyillen vaikkei ole edes varma huomaako esittäytynyt poika sen.*
Hei, Kane - nimeni on Stephen Jac. En muista nähneeni, tai siis kuulleeni sinua aiemmin, milloin tulit?
*Hieraisee silmiään yrittäen nähdä vielä paremmin pimeässä, tuhahtaen lopulta turhautuneena yritykselle.*
Tämä pimeys käy hermoilleni! Ja tänään muutenkin pitäisi päättää, ketä äänestää häätöäänestykseen, huoh.
*Puuskahtaa sanansa, nostaen varovaisesti jalkansa sohvalle peläten, että jokin - esimerkiksi kissa Hopkins, jäisi hänen jalkojensa alle. Jälleen Stephen huokaa helpottuneena kun ei liiskaakkaan mitään pimeässä.*

Hei Stephen.

* Lausahti sohvalta pimeyteen, kun tytön ääni kantautui jostain päin oleskelutilaa. Vaikka naisen silmät olivatkin aika tottuneita pimeyteen, oli silti vaikea nähdä ja määritellä kuka oli kukin. Oli saanut syötyä, ja vietyä astiat pois, ja nyt tihrusteli epätoivoisesti kädessään olevaa lehteä, josta pimeydessä ei meinannut saada mitään selvää. *

Nukuitko hyvin? Ja hei Kane, nimeni on Candyce Delacruz.

* Kysyi kysymyksensä Stepheniltä, ja tervehti mitä ilmeisimmin uutta taloon tullutta miestä. Alkoi jo pikkuhiljaa toivoa, että Big Brother sytyttäisi valot, jotta tietäisi, minne päin puhuisi, ja voisi lukea tylsyyteensä. *